Tiistai 30.9 Nazretissa ja Sebetassa

Edellisellä viikolla minulle kerrottiin että muslimit juhlivat joko maanantaina, tiistaina tai keskiviikkona Ramadan paastokuukauden loppumista. Noin puolet Etiopian väestöstä on muslimeja, joten päivä on kansallinen vapaapäivä kaikilla ja kaikki toimistot ja kaupat kiinni. Maanantai iltana klo 21 vartijat tulivat kertomaan, että vapaapäiväksi on varmistunut tiistai. Niinpä tein yön aikana pikaiset vapaapäivän suunnitelmat. Lähdin uuden ystäväni Biruck'n kanssa aamulla naapurikaupunkiin Nazretiin hänen appivanhempiensa luona kyläilemään. Matka taittui reittitaksilla savannin halki kulkevaa maantietä n. kahdessa tunnissa. Tie oli hyvässä kunnossa eikä ruuhkaa ollut - mitä nyt karjaa ja ihmisiä oli välillä tien tukkona. Näkymät olivat kuin luontodokkarista, vain norsut ja leijonat puuttuivat ; ) Maisema oli tasaista ruohokenttää, piikkipensaita ja akaasiapuita siellä täällä. Vuoret kohosivat kauempana. Ohitimme muutaman kylän ja siellä täällä näin ensimmäistä kertaa myös perinteisiä savimajoja. Matka oli aika hiostava sillä olimme menossa kohti kuumempaa seutua.

Perillä Nazretissa oli n 40 astetta lämmintä joten autosta nouseminen ei tuonut helpotusta kuumuuteen! Aurinkoisena päivänä ei tullut sateenvarjokaan mukaan, jota etiopialaiset yleisesti käyttävät auringon paahteelta suojautumiseen. Onneksi matka Teshomen talolle oli lyhyt ja talo ihanan viileä. Talon ulkopuolella kadulla oli aaseja ja komeasarvisia afrikan lehmiä myytävänä. Levähdimme virvokkeiden kera ja sitten lähdimme läheisen hotellin ravintolaan syömään. Täytyy sanoa että Doro Wot eli kanakastike oli parasta mitä olen koskaan saanut! Onneksi etiopiassa on kohteliasta syödä paljon ja vähän vielä sen päälle, ettei tarvinnut hävetä ahneuttaan ;)

Halusin päästä Addikseen ennen pimeän tuloa, joten syönnin jälkeen lähdimme matkaan. Ajoimme taksien lähtöpaikalle mopoauto taksilla. Kyyti oli sen verran hurjaa että päätin tyytyä jatkossa hevospeliin. Se oli kuitenkin vain esimakua tulevalle taksimatkalle Addikseen. Kuskilla oli jo lähtövaiheessa jotain ongelmia poliisin kanssa, josta hän selvisi ilmeisesti rahalla. Kuski oli vähän pilvessä olevan näköinen, liekö painanut pitkää päivää khat huumetta pureskelemalla. Kaasujalka oli raskas ja riskillä mentiin ohi kaikesta mitä eteen tuli, oli tiellä tilaa tai ei! Biruck kysyi monta kertaa voinko hyvin ja vihdoin sanoin etten todellakaan voi koska kuski vaarantaa koko autolastillisen hengen kaahailullaan. Biruck käänsi puheeni amharaksi ja kuski löysäsi hieman. Silti olimme kaksi kertaa aivan sekunnin, parin päässä kuolemasta. Silloin alkoivat muutkin kyytiläiset hermostua. Kuski pyysi minulta anteeksi virhearvioitaan ja ajoi viimeisen tunnin ajan rauhallisesti.

Addikseen päästyämme olin aivan poikki jännittämisestä. Matkani jatkui tutulla rauhallisella taksilla toisen ystäväporukan kanssa jälleen Sebetaan. Perille päästyämme peseydyin ja sitten lähdimme isolla joukolla läheiseen baariin limpparille. Koska oli viimeinen iltani Sebetassa, minulle annettiin oikeus päättää illan kulusta ja kaikesta mitä tehdään. Tilasin kaikille ruokaa ja lasilliset paikallista punaviiniä joka on muuten todella erikoisen makuista.

Illasta tuli todella hauska. Kiusoittelimme toisiamme, vertailimme kulttuureja ja nauroimme niin että vedet tulvivat silmistä. Kaksi seurueemme miehistä olivat varsinaisia laulumestareita joten he saivat laulaa minulle läksiäislauluja. Tuttuihin sävelmiin he kehittivät vähän omat sanoitukset mikä sai porukan ihan villiksi ; ) Ja kaikki olivat tietysti mukana taputtamalla ja laulamalla joitain osioita mukana. Pelasimme myös eräänlaista totuuspeliä, jossa kukin sai kaksi kysymystä johon oli vastattava rehellisesti. Kaikki vannoivat kämmeneeni ristinmerkin sormella piirtäen puhuvansa totta. Sinä iltana puhuttiin asioista joista olitiin tätä ennen vaiettu kuten rakkausasioista jotka ovat Etiopiassa salaisia. Keskustelusta tulikin pitkä ja olimme kotona vasta yöllä. Vakavat keskustelunaiheet ja lähestyvä Suomeen lähtöni viritti tunnelman vähän surumieliseksi. Loppuyö kului elämän nurjia puolia ruopatessa ja maailmaa parantaessa. Nukuimme vain pari tuntia kun aamu alkoi valjeta ja oli aika lähteä kohti Addista. Haikein mielin hyvästelin Sebetan vuoret.