Keskiviikko 1.10 Toisella käynnillä Debren Aderassa

Valvotun yön ja 2½ tunnin automatkan jälkeen söin vähän aamupalaa ja nukuin. Tutustuin Fida Internationalin toimintaan ja ruokailin lähetystyöntekijöiden kanssa. Olin mukana heidän työharjoittelijan pitämällä vammaisten lasten kuntoutusvastaanotolla. Ohjasimme yhdessä lasten äitejä passiivisen liikehoidon toteuttamisessa, sillä molemmilla lapsista oli toispuolihalvaus. Äidit olivat onnellisia kaikesta saamastaan tuesta, sillä lapsilla ei ollut aiemmin ollut minkäänlaista kuntoutusta. Vammaisten asema onkin Etiopiassa heikko kuntoutus ja erityisopetusjärjestelyjen puuttuessa.

Neljän jälkeen Aderan lastenkodin tulkki tuli hakemaan minua hevostaksilla toiselle käynnilleni jossa tapasin iltahoitajat. Hän oli vähän myöhässä joten käynnistä tuli todella pikainen jotta ennättäisimme ennen pimeää takaisin. Aurinko alkoi kuitenkin jo painua vuorten taa ennen kuin hevostaksi pääsi perille. Pimenevässä illassa olo tuntui suojattomalta. Yksi uhkaavan tuntuinen tilanne oli vain vähän ennen Fidan portteja kun kolmen nuoren miehen joukko lähestyi ilkeän näköisenä hevospeliämme. Miehet kuitenkin muuttivat suuntaa ja ajurikin huokaisi helpotuksesta.