Matkakuume sen kuin kasvaa. Varasin itselleni majapaikan Addiksesta SIM Guest Housesta ensimmäiseksi viikoksi aivan Addiksen keskustasta. Sinne on ainakin helppo löytää kuskin kuin kuskin. Toiseksi viikoksi menen Debre Zeyit:iin joka on n. 50-1½ h ajomatkan päässä Addiksesta. Siellä majoitun Fida International:n vierasmajassa vanhalla lastenkodilla (Betlehem Children's Home).
Etiopiassa ei ole mitenkään itsestään selvää, että annetulla osoitteella kuski löytäisi perille. Viime reissullamme taksikuski ei esimerkiksi osannut mennä osoitteeseen, joka sijaitsi pääkadun varrella ydinkeskustassa. Osoitteita ja karttoja tärkeämpiä ovat maamerkit.
Esimerkkinä voisin kertoa viime reissultamme meitä kovasti huvittaneen tapauksen. Eräs pitkään Etiopiassa asunut suomalainen lähetystyöntekijä opasti meille reittiä Saksalaiseen kirkkoon julkisten tunnettujen rakennusten avulla, sairaalalta ja kirkolta toiselle. Viimeiset pari kilometriä löytyisi sitten kyselemällä ohikulkevilta. No, lopulta emme tarvinneet koko reittiopastusta sillä taksimme ei päässyt hotellin pihasta minnekään valtavan ruuhkan vuoksi. Oli sunnuntai ja tuhatmäärin ihmisiä virtasi majapaikkamme Ghion hotellin puistoon. Varmaan sadat hääseurueet valtasivat puiston. Mahtavat rummut kumisivat kun seurueet kulkivat tanssikulkuueena puiston kauneimpiin kohtiin, jossa valokuvaajat ottivat hääkuvia. Kolmen neljän tunnin kuluttua ystävämme saapui hotelliin ihmettelemään mihin me olimme jääneet. Emme saaneet hänelle laitettua viestiä esteestämme koska kännyköissä ei ollut sillä kertaa kenttiä - mikä on siellä hyvin yleistä. Kuljeskelimme arkisissa vapaapäivän vaatteissamme upeasti laittautuneiden häävieraiden keskellä puistossa. Paikallisia nauratti erityisesti meidän naisväen jalkineet, Merrelin sandaalit. He ihmettelivät miksi jalassamme on miesten kengät!