Viimehetken paniikkia ilmassa

Nyt se on iskenyt, lähtöstressi! Muutamana iltana ei ole uni ottanut silmään kun mieli on jo Etiopiassa. Torstaina en enää saanut tehtyä kotona mitään järkevää, kuljin vain edestakaisin ylä ja alakerran väliä muistamatta mitä etsin. Tunnetusti stressaantuneena on suurempi riski sairastua. Niinpä kunnon romuska vei minut tänään koko päiväksi petiin vaikka olisi tekemistä vielä vaikka kuinka. Addis Abeban ohuessa ja saasteisessa vuoristoilmassa hengittäminen on tarpeeksi työlästä ilman tautiakin, joten toivottavasti ystävän sekoittamat rohdot auttavat.

Lähdin perheeni kanssa kohti Helsinkiä jo perjantaina. Vietämme viiden päivän loman tavaten suomalaisia ja etiopialaisia ystäviämme. Lauantaina juhlistimme Etiopian Uutta vuotta 2001 syömällä herkullisia kasvis wotteja ja injeraa, NAM! Tunnelma oli lämmin ja - etiopialainen :) Uudenvuodenpäivä oli tosin jo torstaina mutta se ei meitä hidastanut. Oli kiva kuulla amharan kieltä ja katsella kiharapäisten lasten vipellystä. Lapsetkin osaavat ottaa juhlista ilon irti.

Keskiviikkona perheeni saattaa minut lentokentälle. Minua itkettää jo valmiiksi vaikka tiedän että mieheni pärjää lasten kanssa vallan mainiosti. Ikävä tulee silti, kaksi viikkoa tuntuu näin etukäteen ajateltuna aivan ikuisuudelta...

Yritän päivittää blogia matkan aikana. Jos tähän ei tarjoudu tilaisuutta, niin valokuvat ja matkakertomus on tarkoitus laittaa tänne mahdollisimman pian matkan jälkeen.